Teokset
FANTASIAA
VÄKI-TRILOGIA
Veren väki (Robustos, 2021)
Urbaania fantasiaa edustava yhdenlainen kasvutarina, joka näyttää keskisormea sille, mitä nuorelta naiselta yleensä odotetaan.
Teos oli vuonna 2022 ehdolla Kuvastaja-palkinnon saajaksi.
Teos oli vuonna 2022 ehdolla Kuvastaja-palkinnon saajaksi.
Metsän väki (Robustos, 2024)
Teos, jossa urbaani ja metsäfantasia kohtaavat nuoren metsähisen kasvukertomuksen ammentaen vaikutteita muun muassa suomalaisesta ja karjalaisesta kansanperinteestä.
Teos oli vuonna 2025 ehdolla Kuvastaja-palkinnon saajaksi.
Naisen väki (Robustos, 2026)
Väki-trilogian päättävä teos vallasta, valinnoista ja oman voiman löytymisestä. Edellisten osien tapaan myös Naisen väki ottaa vaikutteita suomalaisesta ja karjalaisesta loitsuperinteestä.
LASTENROMAANIT
KEKKERIKUJAN ETSIVÄT
Martta ja päätön juttu (Myllylahti, 2026)
Lukijaa osallistava, huhuja ja väärää tietoa käsittelevä öinen seikkailu
Lukijaa osallistava, huhuja ja väärää tietoa käsittelevä öinen seikkailu
Herkko-sarja
Herkko ja kadonneen ajan arvoitus (Myllylahti, 2019)
Salapoliisitarina, jossa etsitään aikavarasta ja joudutaan punnitsemaan omia ennakkoluuloja ja rajoja
Herkko ja kukoistavien kukkien kysymys (Myllylahti, 2020)
Ympäristöä ja ilmastonmuutosta käsittelevä salapoliisiseikkailu
Herkko ja tapaus Pöttersön (Myllahti, 2022)
Salapoliisitarina koulumaailmasta, kiusatontuista ja rohkeudesta sanoa ei
Salapoliisitarina, jossa etsitään aikavarasta ja joudutaan punnitsemaan omia ennakkoluuloja ja rajoja
Herkko ja kukoistavien kukkien kysymys (Myllylahti, 2020)
Ympäristöä ja ilmastonmuutosta käsittelevä salapoliisiseikkailu
Herkko ja tapaus Pöttersön (Myllahti, 2022)
Salapoliisitarina koulumaailmasta, kiusatontuista ja rohkeudesta sanoa ei
NOVELLIT
Minä ja Ogoi
Julkaistu teoksessa Kulttuurit kohtaavat - Tarinoita täältä ja toisaalta (Aviador, 2023)
Toim. Hannu Luntiala ja Vesa Tompuri
Julkaistu teoksessa Kulttuurit kohtaavat - Tarinoita täältä ja toisaalta (Aviador, 2023)
Toim. Hannu Luntiala ja Vesa Tompuri
NÄYTELMÄKÄSIKIRJOITUKSET
Haetaan tunteiden arkistoijaa
Jyväskylän ylioppilasteatteri
ensi-ilta 18.10.2009
Hallitus
Jyväskylän Ylioppilasteatteri
ensi-ilta 20.11.2011
Lukittu
itsenäinen osa kokonaisuudesta Tyngät
Jyväskylän Kansannäyttämö
Jyväskylän ylioppilasteatteri
ensi-ilta 18.10.2009
Hallitus
Jyväskylän Ylioppilasteatteri
ensi-ilta 20.11.2011
Lukittu
itsenäinen osa kokonaisuudesta Tyngät
Jyväskylän Kansannäyttämö
ensi-ilta 19.3.2013
Kerrasta poikki
Jyväskylän Kansannäyttämö, Harjun kesäteatteri
ensi-ilta 28.7.2015
Herkko ja kadonneen ajan arvoitus
AdAstra-teatteri
ensi-ilta 10.6.2022
Keski-Suomen harrastajateatteriyhdistyksen kantatekstipalkinto 2022
Jyväskylän Kansannäyttämö, Harjun kesäteatteri
ensi-ilta 28.7.2015
Herkko ja kadonneen ajan arvoitus
AdAstra-teatteri
ensi-ilta 10.6.2022
Keski-Suomen harrastajateatteriyhdistyksen kantatekstipalkinto 2022
TUTKIMUSTYÖT
"Sentäh se on miun syväimenkieli" : autoetnografinen tutkimus karjalan kielestä kaunokirjallisen tekstin materiaalina
maisterintutkielma, Jyväskylän yliopisto, 2025
Abstrakti
Materiaalinen dramaturgia on esitysdramaturginen suuntaus, joka näkee materiaalin ensisijaisena ja tasa-arvoisena suhteessa ihmisiin. Tässä tutkielmassa tarkastelen, miten kaunokirjallisen tekstin tuottamista voisi lähestyä materiaalilähtöisesti. Materiaalisen dramaturgian lisäksi otan vaikutteita Jane Bennettin (2020) vitaalisesta materialismista. Tutkin erityisesti uhanalaista karjalan kieltä materiaalina ja analysoin, millaisia ehdotuksia se tarjoaa kirjoittamisen tapoihin ja tekstin sisäisiin ratkaisuihin. Tutkimus on autoetnografinen ja sen aineistona toimii kirjoittamani Kukkilintu-säeromaanikäsikirjoitus sekä kirjoitusprosessin lomassa laadittu työpäiväkirja. Karjalan kieli kaunokirjallisen tekstin materiaalina kannustaa kirjoittamaan rohkeasti ja monikielisesti. Se tekee tekstille sanastollisia, rytmillisiä sekä rakenteellisia ehdotuksia. Materiaalinen lähestymistapa rakentaa tekstiin uusia ja yllättäviä yhteyksiä asioiden välille. Kun kirjoittaja suhtautuu materiaaleihin tasa-arvoisesti, resonoivat materiaalit suhteessa toisiinsa, mikä synnyttää tekstiä, mitä ei olisi ilman materiaaleja syntynyt. Kahdella eri kielellä kirjoittaminen avaa kirjoittajan ajattelua monikielisyydelle ja sen mahdollisuuksille kaunokirjallisuudessa. Koodinvaihdon ja limittäiskieleilyn avulla voidaan tarkastella muun muassa merkityksiä, joita kahden kielen läsnäolo tekstiin tuo. Lisäksi monikielinen kirjoittaminen vahvistaa kirjoittajan omaa kieli-identiteettiä.
maisterintutkielma, Jyväskylän yliopisto, 2025
Abstrakti
Materiaalinen dramaturgia on esitysdramaturginen suuntaus, joka näkee materiaalin ensisijaisena ja tasa-arvoisena suhteessa ihmisiin. Tässä tutkielmassa tarkastelen, miten kaunokirjallisen tekstin tuottamista voisi lähestyä materiaalilähtöisesti. Materiaalisen dramaturgian lisäksi otan vaikutteita Jane Bennettin (2020) vitaalisesta materialismista. Tutkin erityisesti uhanalaista karjalan kieltä materiaalina ja analysoin, millaisia ehdotuksia se tarjoaa kirjoittamisen tapoihin ja tekstin sisäisiin ratkaisuihin. Tutkimus on autoetnografinen ja sen aineistona toimii kirjoittamani Kukkilintu-säeromaanikäsikirjoitus sekä kirjoitusprosessin lomassa laadittu työpäiväkirja. Karjalan kieli kaunokirjallisen tekstin materiaalina kannustaa kirjoittamaan rohkeasti ja monikielisesti. Se tekee tekstille sanastollisia, rytmillisiä sekä rakenteellisia ehdotuksia. Materiaalinen lähestymistapa rakentaa tekstiin uusia ja yllättäviä yhteyksiä asioiden välille. Kun kirjoittaja suhtautuu materiaaleihin tasa-arvoisesti, resonoivat materiaalit suhteessa toisiinsa, mikä synnyttää tekstiä, mitä ei olisi ilman materiaaleja syntynyt. Kahdella eri kielellä kirjoittaminen avaa kirjoittajan ajattelua monikielisyydelle ja sen mahdollisuuksille kaunokirjallisuudessa. Koodinvaihdon ja limittäiskieleilyn avulla voidaan tarkastella muun muassa merkityksiä, joita kahden kielen läsnäolo tekstiin tuo. Lisäksi monikielinen kirjoittaminen vahvistaa kirjoittajan omaa kieli-identiteettiä.