Teokset
Lastenromaanit
Herkko ja kadonneen ajan arvoitus
Myllylahti, 2019
Salapoliisitarina, jossa etsitään aikavarasta ja joudutaan punnitsemaan omia ennakkoluuloja ja rajoja
Herkko ja kukoistavien kukkien kysymys
Myllylahti, 2020
Ympäristöä ja ilmastonmuutosta käsittelevä salapoliisiseikkailu
Herkko ja tapaus Pöttersön
Myllylahti, 2022
Salapoliisitarina koulumaailmasta, kiusatontuista ja rohkeudesta sanoa ei
Fantasiaa
Veren väki
Robustos, 2021
Urbaania fantasiaa edustava yhdenlainen kasvutarina, joka näyttää keskisormea sille, mitä nuorelta naiselta yleensä odotetaan.
Teos oli vuonna 2022 ehdolla Kuvastaja-palkinnon saajaksi.
Metsän väki
Robustos, 2024
Teos, jossa urbaani ja metsäfantasia kohtaavat nuoren metsähisen kasvukertomuksen ammentaen vaikutteita muun muassa suomalaisesta ja karjalaisesta kansanperinteestä.
Novellit
Minä ja Ogoi
Julkaistu teoksessa Kulttuurit kohtaavat - Tarinoita täältä ja toisaalta
Toim. Hannu Luntiala ja Vesa Tompuri, Aviador, 2023
Näytelmäkäsikirjoitukset
Haetaan tunteiden arkistoijaa
Jyväskylän Ylioppilasteatteri
ensi-ilta 18.10.2009
Hallitus
Jyväskylän Ylioppilasteatteri
ensi-ilta 20.11.2011
Lukittu
(itsenäinen osa kokonaisuudesta Tyngät)
Jyväskylän Kansannäyttämö
ensi-ilta 19.3.2013
Kerrasta poikki
Jyväskylän Kansannäyttämö, Harjun kesäteatteri
ensi-ilta 28.7.2015
Herkko ja kadonneen ajan arvoitus
AdAstra-teatteri
ensi-ilta 10.6.2022
Keski-Suomen harrastajateatteriyhdistyksen kantatekstipalkinto 2022
Maisterintutkielma
"Sentäh se on miun syväimenkieli" : autoetnografinen tutkimus karjalan kielestä kaunokirjallisen tekstin materiaalina
Abstrakti
Materiaalinen dramaturgia on esitysdramaturginen suuntaus, joka näkee materiaalin ensisijaisena ja tasa-arvoisena suhteessa ihmisiin. Tässä tutkielmassa tarkastelen, miten kaunokirjallisen tekstin tuottamista voisi lähestyä materiaalilähtöisesti. Materiaalisen dramaturgian lisäksi otan vaikutteita Jane Bennettin (2020) vitaalisesta materialismista. Tutkin erityisesti uhanalaista karjalan kieltä materiaalina ja analysoin, millaisia ehdotuksia se tarjoaa kirjoittamisen tapoihin ja tekstin sisäisiin ratkaisuihin. Tutkimus on autoetnografinen ja sen aineistona toimii kirjoittamani Kukkilintu-säeromaanikäsikirjoitus sekä kirjoitusprosessin lomassa laadittu työpäiväkirja. Karjalan kieli kaunokirjallisen tekstin materiaalina kannustaa kirjoittamaan rohkeasti ja monikielisesti. Se tekee tekstille sanastollisia, rytmillisiä sekä rakenteellisia ehdotuksia. Materiaalinen lähestymistapa rakentaa tekstiin uusia ja yllättäviä yhteyksiä asioiden välille. Kun kirjoittaja suhtautuu materiaaleihin tasa-arvoisesti, resonoivat materiaalit suhteessa toisiinsa, mikä synnyttää tekstiä, mitä ei olisi ilman materiaaleja syntynyt. Kahdella eri kielellä kirjoittaminen avaa kirjoittajan ajattelua monikielisyydelle ja sen mahdollisuuksille kaunokirjallisuudessa. Koodinvaihdon ja limittäiskieleilyn avulla voidaan tarkastella muun muassa merkityksiä, joita kahden kielen läsnäolo tekstiin tuo. Lisäksi monikielinen kirjoittaminen vahvistaa kirjoittajan omaa kieli-identiteettiä.